Kokemäenjoen käyttötieto

Osa-alueet: historia

Eteläselkä

Reposaari

  • Reposaari on ollut Porin ulkosatama 1770-luvulta lähtien, kun Kokemäenjoki madaltui maan kohoamisen seurauksena. Reposaaren eli Räfsön nimi esiintyy Porin satamalaitoksen perustamisasiakirjassa vuonna 1780 muodossa Reffzöö. Reposaaren nimen suomennos on itse asiassa erehdys, sillä Reffzöö ei viittaa kettuun (ruots. räv, vanh. räf ), vaan riuttaan (ruots. rev, vanh. ref ). Oikea nimitys juontuu vedenalaisesta riutasta, joka nousi aikojen kuluessa maankohoamisen myötä saareksi.

  • Reposaaressa on vanha satama, jonka ensimmäinen laituri on valmistunut vuonna 1778. Nykyinen satama on tehty monessa vaiheessa painolastimaasta muodostuneelle täytemaalle.

  • Reposaareen valmistui höyrysaha vuonna 1837. Puutavara sahalle kuljetettiin uittamalla Kokemäenjokea pitkin. Höyrysahasta on jäljellä piippu, joka on rakennettu vuonna 1872. Saha lopetti toimintansa vuonna 1974.

  • Reposaaressa sijaitsee norjalaisvaikutteinen Reposaaren kirkko, joka on valmistunut vuonna 1876.

  • Reposaaressa sijaitsee Reposaaren sahan vanha konttorirakennus ja asuntoalue, jotka on rakennettu 1900-luvun alussa. Konttorirakennuksessa toimii nykyään Porin yliopistokeskus.

  • Reposaarenkeskustan asuntoalue syntyi 1800-luvulla, kun Reposaarta ryhdyttiin käyttämään vientisatamana ja saarelle tuli teollisuutta. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvun jälkipuolelta ja 1900-luvun alusta.

  • Reposaaressa on ollut 1800- ja 1900-luvulla telakka ja konepaja, jossa on rakennettu aluksi purjelaivoja ja myöhemmin sotakorvausaluksia. Rakennuksista on säilynyt Reposaaren Konepajan (aik. Reposaaren Moottoritehdas Oy) portin vahtikoppi.

  • Reposaaressa on ollut 1900-luvun puolivälistä uimalaitos saaren kaakkoiskärjessä ja se purettiin kalasataman rakentamisen yhteydessä 1970-luvun lopussa.

  • Iso-Katavassa Eteläselän pohjoisrannalla on ollut 1900-luvulla suosittu ns. Santaviikin uimaranta.

  • Reposaaren vanhassa satamassa sijaitsee 1950-luvulla rakennettu rantamakasiini, jossa nykyään toimii ravintola Semmilä.

  • Reposaaressa on nykyään Suomen suurin kalasatama ja Perämeren troolarien talvisatama sekä useita pienvenesatamia ja -laitureita.

  • Reposaaressa on kalasatamaa suojaava aallonmurtaja, joka valmistui vuonna 1978.

  • Reposaaren vahalla telakka-alueella oli vuonna 2007 loma-asuntomessut, jolloin alueelle rakennettiin huviloita.

Mäntyluoto ja Kallo

  • Kallossa on Suomen vanhimman urheiluseuran, vuonna 1857 perustetun Segelföreningen i Björneborg – pursiseuran kotisatama.

  • Kallossa sijaitsee vanha luotsiasemarakennus, joka on rakennettu vuonna 1859. Rakennuksessa toimii nykyään ravintola Purjehdusseuran Paviljonki.

  • Kallossa sijaitsee majakka, joka on valmistunut vuonna 1884. Alun perin puinen torni korvattiin kahdeksankulmaisella rautaelementeistä kootulla tornilla vuonna 1903. Samalla sen kupeeseen rakennettiin loistonhoitajan asunto.

  • Mäntyluodon Uniluodossa Eteläselän eteläpuolella on vanha asuntoalue, joka on muodostunut Mäntyluodon tavarasataman rakentamisen yhteydessä vuosina 1898-1901. Rakennuksista edustavin on ns. Heinen huvila, jossa toimii nykyään Mäntyluodon ala-asteen koulu.

  • Mäntyluodossa on sijainnut Segelföreningen i Björneborg pursiseuran toimitalo eli ns. BSF-paviljonki, joka on rakennettu 1905. Vuodesta 1946 lähtien rakennus oli Mäntyluodon Seurojentalo Oy:n omistuksessa ja se kastettiin Myrskyläksi, jossa järjestettiin tansseja. Porin kaupunki osti talon vuonna 1969 ja se huutokaupattiin purettavaksi. Nykyään paikalla on osittain Hacklin Oy:n toimitilarakennuksia.

  • Mäntyluodossa on tavarasataman ns. Kivilaituri, joka on valmistunut vuonna 1901.

  • Porista Mäntyluotoon kulkee rautatie, joka valmistui vuonna 1899 ja sitä jatkettiin tavarasataman kivilaiturille vuonna 1901.

  • Mäntyluodossa sijaitsee vanha rautatieasema, joka on valmistunut vuonna 1900.

  • Mäntyluodon satama-alueella on puurakenteinen majakka, joka on rakennettu vuonna 1903.

  • Mäntyluodossa sijaitsee Mäntyluodon Hotelli, joka on valmistunut vuonna 1918.

  • Kallossa sijaitsee luotsiasema, joka on valmistunut vuonna 1967. Nykyään rakennus toimii Porin merivartioasemana.

  • Kallossa on Mäntyluodon satamaa suojaava aallonmurtaja, joka on valmistunut vuonna 1978.

  • Mäntyluodon tavarasatamassa käsitellään nykyään pääasiassa kontti- ja rikasteliikennettä, raskasnostoprojekteja sekä sahatavaraa.

  • Mäntyluodossa on nykyään suuri telakka, jossa tehdään mm. öljynporauslauttoja.

Sillat

  • Kokemäenjoen yli kulkee Reposaaren maantiesilta, joka on valmistunut vuonna 1956. Sillassa on nostettava läppä korkeampaa vesiliikennettä varten.

  • Kokemäenjoen yli kulkee Reposaaren Rautatiesilta, joka on valmistunut vuonna 1983. Silta voidaan kääntää auki korkeampaa vesiliikennettä varten.

« Takaisin alkuun

Pihlavanlahti

Yyteri ja Kaanaa

  • Pihlavanlahden lounaispuolella sijaitseva Yyterinniemi on muodostunut aikaisemmin kahdesta saaresta, joista ulommainen oli Ytterö ja sisempi Inderö. Saarten välinen salmi alkoi kuroutua umpeen 1600 –luvulta lähtien. Sisemmän saaren ruotsinkielinen nimi oli Kumboö ja suomenkielinen Kokemäensaari, jonne muodostunut kylä sai nimekseen Kyläsaari. Myös Yyteriin (Ytterö) oli muodostunut oma kylänsä.

  • Pihlavanlahden lounaispuolella on Yyterin kartano, jonka päärakennuksen vanhimmat osat on rakennettu 1700-luvulla. Rakennuksessa toimii nykyään ratsastustalli.

  • Pihlavanlahden lounaisrannalla Kaanaassa on teollisuuslaitos, jossa tuotetaan titaanipigmenttiä ja kemikaaleja. Tehdas on rakennettu vuosina 1959-1961.

Pihlava ja Kyläsaari

  • Kokemäenjoen etelärannalla Pihlavassa on sijainnut kaksi muinaista satamaa, Viinahamina eli Svijnohamn eli Swinhamn ja Luuhamina eli Loohamn.

  • Pihlavanlahden keskiosassa sijaitsevan Puussan saaren edessä olevaa luotoa on käytetty lastaamiseen 1600 –luvulla.

  • Pihlavanlahden kaakkoispäässä Laiskarännin etelärannalla sijaitsevaa Kiviniä käytettiin 1700 –luvulla Porin ulkosatamana kun Porin kaupunkisatama tuli liian matalaksi suurille purjelaivoille.

  • Pihlavanlahden lounaisrannalla Pihlavassa on vanha saha, jossa tehdään nykyään kuitulevyä. Saha on aloittanut toimintansa höyrysahana vuonna 1875.

  • Pihlavanlahden lounaispuolella sijaitsee Kyläsaaren vanha koulu, joka on rakennettu 1900-luvun alussa. Pihlavanlahden lounaispuolella Pihlavan tehtaan välittömässä läheisyydessä sijaitsee Ahlström Osakeyhtiön sahan johtajan ja virkailija-asuntojen alue Kaunismäki. Kolme virkailijataloa on rakennettu 1920-luvulla ja virkailijoiden ketjutalo 1940-luvulla. Tehtaanjohtajan asunto on rakennettu Alvar Aallon tyyppipiirustuksin vuonna 1946.

  • Pihlavanlahden lounaisrannalla sijaitsevan Halssin asuntoalueen mansardikattoiset puutalot on rakennettu Pihlavan sahan eli Ahlströmin työläisten asunnoksi vuonna 1927. Osa rakennuksista on siirretty Ahlströmin 1920-luvulla lopetettujen Eurajoen Kaunissaaren ja Merkarvian Haminaholman sahoilta. Talot on peruskorjattu 1980-luvulla omistusasunnoksi.

  • Pihlavanlahden kaakkoispäässä on saari, jonka nimi kartassa on Poolee, mutta saaresta käytetään yleisesti nimeä Abessiinia. Saari on muodostunut 1930-luvulla tehtyjen ruoppausten läjitysmassoista. Lapset kävivät soutaen seikkailemassa saarella ja noihin aikoihin Italia hyökkäsi Abessiinian valtioon, nykyiseen Etiopiaan, mistä saarikin sai nimensä.

  • Kokemäenjoen lounaisrannalla Pihlavassa on suuri puutavaran varastorakennus, ns. Pihlavan suuli. Rakennus on suullisen perimätiedon mukaan Alvar Aallon suunnittelema ja se on rakennettu 1950-luvun alussa.

  • Pihlavanlahden lounaispuolella Pihlavan keskustassa on Pihlavan kirkko, joka on valmistunut vuonna 1957.

  • Pihlavanlahden lounaisrannalla sijaitsee Pihlavan jätevedenpuhdistamo, joka on rakennettu vuosina 1974-1975.

Lyttylä

  • Pihlavanlahden koillispuolella myöhäiskeskiajan kyliä on ollut mm. Lyttskär (Lytteböl, Lyttylä) ja Källfjärd (Kellahti).

  • Pihlavanlahden koillispuolella sijaitsee Lyttylän rukoushuone, joka on rakennettu vuonna 1934.

  • Pihlavanlahden koillispuolella sijaitsee Lyttylän kansakoulu, joka on rakennettu 1900-luvun alussa.

« Takaisin alkuun

Luodot

Luotsinmäki

  • Porin länsiosassa Kokemäenjoen koillispuolella on ollut myöhäiskeskiajalla useita kyliä mm. Torbornäs (Toukari) ja Hjulböle (Hyvelä).

  • Luotsinmäenjuovan koillisrannalla Porin Luotsinmäessä on ollut Krimin sodan aikana vuosina 1853-1856 Luusourin patterit, jossa oli sijoitettuna neljä vanhaa laivakanuunaa.

  • Luotsinmäenjuovan koillisrannalla Luotsinmäessä sijaitsee Porin kaupungin jätevedenpuhdistamo, joka rakennettiin vuosina 1974-1976 ja laajennettiin vuosina 2008-2010.

Hanhiluoto, Kvistiluoto ja Hevosluoto

  • Hanhiluodossa ja Kvistiluodossa Huvilajuovan ja Lanajuovan rannalla on runsaasti loma-asuntoja. Kvistiluodon huviloista osa on rakennettu 1900-luvun alussa.

  • Hevosluodossa Raumanjuovan pohjoispuolella sijaitsee siirtolapuutarha-alue, joka on palstoitettu vuonna 1946.

Kirjurinluoto

  • Kirjurinluoto on ollut 1800-luvun lopulla ulkomaille vietävän puutavaran varastoalue. Puistosuunnitelma Kirjurinluodolle laadittiin 1891 ja rakennustyöt saatiin päätökseen 1897.

  • Kirjurinluodossa Luotsinmäenjuovan lounaisrannalla sijaitsee jugendtyylinen ravintolarakennus, joka on valmistunut vuonna 1910.

  • Kirjurinluodossa Luotsinmäenjuovan lounaisrannalla on sijainnut vuonna 1924 rakennettu uimalaitos, joka suljettiin vuonna 1957.

  • Kirjurinluodon kärjessä Luotsinmäenjuovan ja Raumanjuovan haaran rannalla sijaitsee vanha laivan ankkuri 1700-luvulta. Ankkuri löytyi vuonna 1991 Mäntyluodon syväväylältä ja se paljastettiin Porin päivänä 1991.

  • Kirjurinluodossa Raumanjuovan pohjoisrannalla sijaitsee taiteilijaryhmä ”Ynnän” valoteos ”Vetovoima”, joka on valmistunut vuonna 1999.

Päärnäinen ja Käppärä

  • Porin länsiosassa Kokemäenjoen lounaispuolella on ollut myöhäiskeskiajalla useita kyliä mm. Pärnäinen (Bärnäs), Tuorsniemi, Kuuminainen ja Pietniemi (Pänäs).

  • Raumanjuovan eteläpuolella Päärnäisissä sijaitsee Porin vanha hautausmaa, joka on ollut käytössä vuosina 1809-1884.

  • Raumanjuovan eteläpuolella Päärnäisissä sijaitsee Porin vesitorni, joka on rakennettu vuosina 1934-1936.

  • Raumanjuovan eteläpuolella Päärnäisissä sijaitsee Porin kaupunginsairaala (aik. Porin kunnallissairaala), jonka vanhin osa on valmistunut vuonna 1895. Uudet laajennukset on rakennettu kahdessa vaiheessa vuosina 1971 ja 1980.

  • Raumanjuovan eteläpuolella Käppärän hautausmaalla sijaitsee Käppärän iso siunauskappeli, joka on valmistunut vuonna 1960.

  • Raumanjuovan eteläpuolella Käppärän hautausmaalla sijaitsee Käppärän pieni siunauskappeli, joka on valmistunut vuonna 1891.

  • Raumanjuovan eteläpuolella Käppärän hautausmaalla sijaitsee Juseliuksen mausoleumi, joka on rakennettu vuosina 1898-1903.

  • Raumanjuovan eteläpuolella Käppärässä on sijainnut vuosina 1903-1987 Porin Tulitikkutehdas Oy (myöh. Svenska Tändstickaktiobolag eli Swedish Match Ab). Nykyään samalla paikalla toimii vuodesta 2003 alkaen tavaratalo ja liikennemyymälä. Tulitikkutehtaasta on säilynyt vanha seinämuuri ja vuonna 1926 rakennettu kaksikerroksinen konttorirakennus.

Karjaranta

  • Raumanjuovan etelärannalla Karjarannassa on ollut 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa useita makasiini- ja latorakennuksia, joista viimeiset on purettu vuonna 1972.

  • Raumanjuovan etelärannalla Karjarannassa (aik. Harjuranta) on toiminut mm. viinanpolttimo eli Polttimo (eli Bränneri) 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkupuolella.

  • Raumanjuovan etelärannalla Karjarannassa on toiminut mm. Porin Puunaulatehdas eli Porin Puuteollisuus Oy, myöhemmin Puunjalostustehdas Oy vuosina 1897-1932.

  • Raumanjuovan etelärannalla Karjarannassa on sijainnut 1900-luvun alussa Porin Höyrymylly, joka muutettiin myöhemmin sähkökäyttöiseksi ja toimi vuosina 1919-1952 nimellä Porin Sähkömylly Oy.

  • Raumanjuovan etelärannalla Karjarannassa on sijainnut 1900-luvun alussa Porin Ympäristön Osuusmeijerin rakennus, joka on valmistunut 1903. Myöhemmin rakennukset myytiin Satakunnan Karjakeskukselle. Nykyään samalla paikalla on kerrostaloja.

  • Raumanjuovan etelärannalla Karjarannassa on sijainnut mm. Suojarakenne Oy, myöhemmin Teljän Tehtaat Oy ja Rauma-Repola Oy vuosina 1942-1952. Yrityksellä on ollut Raumanjuovan rannassa telakka, jossa on tehty mm. sotakorvausproomuja.

  • Raumanjuovan etelärannalla Karjarannassa on sijainnut mm. teurastamo 1900 luvulla. Nykyään samalla paikalla on kerrostaloja.

  • Raumanjuovan etelärannalla Karjarannassa on sijainnut Uimalaitos 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa.

  • Raumanjuovan etelärannalla sijaitsee vanha Satakunnan Osuuskaupan viljasiilo, jonka vanhin kaksikerroksinen osa on valmistunut vuonna 1938. Kolmas kerros ja 18 m korkea viljasiilo on rakennettu 1950-luvulla. Rakennuksessa toimii nykyään elintarvikemyymälä SALE ja opiskelija-asuntola Porin Siilo.

  • Raumanjuovan etelärannalla on sijainnut 1930-luvulla rakennettu funkistyylinen myllyrakennus, joka purettiin vuonna 1985. Nykyisin paikalla on huoltoasema.

  • Raumanjuovan etelärannalla sijaitsee nykyään Karjarannan teollisuusalue, jossa on useita konepajatoimintaan liittyviä teollisuusrakennuksia.

  • Raumanjuovan eteläpuolelta on valmistunut rautatie Porista Tampereelle vuonna 1895.

  • Raumanjuovan eteläpuolelta on valmistunut rautatie Porista Mäntyluotoon vuonna 1899.

  • Raumanjuovan eteläpuolella Päärnäisissä sijaitsee Porin Veturitallit (aik. Lekomotiivi talli), jotka on rakennettu 1800-luvun lopulla.

  • Raumanjuovan eteläpuolella on ollut Tavaramakasiini 1800-luvun lopulta 1970- ja 1980-lukujen vaihteeseen saakka.

  • Raumanjuovan eteläpuolella Porin keskustan länsireunassa sijaitsee vanha rautatieasema, joka on valmistunut vuonna 1919. Ensimmäinen, samalle paikalle vuonna 1895 valmistunut asemarakennus tuhoutui tulipalossa 1918. Rakennus jäi pois käytöstä uuden rautatieaseman valmistuttua Riihikedolle vuonna 1938. Suojeltu rakennus on nykyään asuinkäytössä.

Eteläranta

  • Raumanjuovan etelärannalla Porin keskustassa on ollut rautatie vuodesta 1895 1970 –luvulle saakka.

  • Porin Etelärannassa Raumanjuovan etelärannalla sijaitsee vanha meijerin pääkonttorin rakennus, jossa toimii nykyään ravintola Trattoria Bucco.

  • Porin Etelärannassa Raumanjuovan etelärannalla sijaitsee vanha punatiilinen sähkölaitoksen rakennus, joka on rakennettu vuonna 1897. Rakennuksessa toimii nykyään ravintola Pub Karhupanimo.

  • Porin Etelärannassa Raumanjuovan etelärannalla on sijainnut sokeritehdas, joka on rakennettu vuonna 1812. Myöhemmin rakennuksessa toimi Baijerilainen olutpanimo, joka on perustettu vuonna 1854. Rakennus on purettu 1960- tai 1970-luvulla. Nykyään paikalla sijaitsee vuonna 1928 perustetun Porin Oluttehtaan tuotantolaitokset, joiden toiminta on lopetettu vuonna 2009.

  • Raumanjuovan etelärannalla ovat sijainneet Porin ensimmäiset puurakenteiset kirkot, joista ensimmäinen, ilmeisesti vuonna 1558 rakennettu kirkko tuhoutui tulipalossa 28.5.1698. Tilalle rakennettiin vuonna 1702 uusi puurakenteinen kirkko, joka tuhoutui myös tulipalossa 22.5.1852. Nykyään samalla paikalla sijaitsee Satakunnan Museo.

  • Porin Etelärannassa Raumanjuovan etelärannalla sijaitsee Satakunnan Museo, joka on valmistunut vuonna 1973.

  • Porin Etelärannassa sijaitsee ns. Björkmannin talo, joka on valmistunut vuonna 1854. Rakennuksessa on ollut ensimmäisessä kerroksessa kauppa- ja varastotilat sekä toisessa kerroksessa sijaitsivat asuinhuoneistot. Nykyään rakennuksessa toimii ravintola Suomalainen Klubi - Svenska Klubben.

  • Kokemäenjoen eteläpuolella Porin kaupungin keskustassa sijaitsee ns. Heinen kaupunkitalo, joka on valmistunut vuonna 1893. Rakennus toimii nykyään Porin ev.lut. seurakuntayhtymän hallintokeskuksena.

  • Kokemäenjoen eteläpuolella Porin kaupungin keskustassa sijaitsee Porin teatteritalo, joka on valmistunut vuonna 1884.

  • Kokemäenjoen eteläpuolella Porin kaupungin keskustassa sijaitsee Hotelli Otava, joka valmistui vuonna 1857.

Lautat ja lossit

  • Etelärannan ja Kirjurinluodon välillä liikennöi vuosina 1933-1970 aluksi moottorikäyttöinen ja vuodesta 1940 sähköllä toiminut Taavi-lautta.

  • Etelärannan ja Kirjurinluodon välillä alkoi vuonna 1970 liikennöidä moottorikäyttöinen venelossi.

  • Porin Etelärannasta Annankadun päästä Raumanjuovan yli Kirjurinluotoon on kulkenut vaijerilossi, ns. kapulalossi 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla.

  • Porin Etelärannasta Suomalaisen Klubin kohdalta Raumanjuovan yli Kirjurinluotoon on kulkenut ns. Kipinän lossi, joka on ollut sähköllä toiminut vaijerilossi.

  • Polsanluodon ja Hanhiluodon välisen juovan yli kulkee nykyään kesäisin kapulalossi, joka on otettu käyttöön vuonna 2006. TÄLLÄ HETKELLÄ KAPULALOSSI EI OLE KÄYTÖSSÄ.

Sillat

  • Porin Karjarannasta Kirjurinluotoon puolustusvoimien pioneerit rakensivat ponttonisillan Raumanjuovan yli vuonna 1968 ja ainakin parina seuraavana vuonna.

  • Porin Pormestarinluodosta Kirjurinluotoon puolustusvoimien pioneerit rakensivat ponttonisillan Luotsinmäenjuovan yli 1980-luvulla sekä vuosina 1993-1995.

  • Raumanjuovan yli Karjarannan länsiosassa entisen ns. Hätilän mökkikylän kohdalta Hanhiluotoon on kulkenut kapulalossi vuoteen 1976 saakka. Nykyisin lossilaiturin paikalla on matonpesulaituri.

  • Luotsinmäenjuovan yli Luotsinmäen (nyk. lintutornin kohdalla) ja Hanhiluodon välillä on kulkenut kapulalossi.

  • Luotsinmäenjuovan yli kulkee ohitustiellä Länsitien-Luotsinmäensilta, joka on rakennettu vuonna 1986. Silta on betonirakenteinen ja 185 m pituinen.

  • Huvilajuovan yli kulkee ohitustiellä Länsitien-Hanhiluodon silta, joka on rakennettu vuonna 1985. Silta on betonirakenteinen ja 89 m pituinen.

  • Lanajuovan yli kulkee ohitustiellä Länsitien-Lanajuovan silta, joka on rakennettu vuonna 1986. Silta on betonirakenteinen ja 25 m pituinen.

  • Raumanjuovan yli kulkee ohitustiellä Länsitien-Hevosluodon silta, joka on rakennettu vuonna 1986. Silta on betonirakenteinen ja 94 m pituinen.

  • Huvilajuovan yli Pajukarista Hevosluotoon kulkee Hevosluodon läntinen silta, joka on rakennettu vuonna 1975. Silta on teräsbetonirakenteinen ja 23 m pituinen.

  • Huvilajuovan yli Kirjurinluodosta Liljanluotoon kulkee Hanhiluodon itäinen silta, joka on rakennettu vuonna 1975. Silta on teräsbetonirakenteinen ja 23 m pituinen.

  • Lanajuovan yli Hanhiluodon ja Kvistiluodon välillä kulkee Lanajuovansilta I, joka on rakennettu vuonna 1975. Silta on teräs/puu –rakenteinen ja se on 15 m pituinen.

  • Lanajuovan yli Hevosluodon ja Kvistiluodon välillä kulkee kevyen liikenteen Lanajuovansilta II, joka on rakennettu vuonna 2001. Silta on puurakenteinen ja 15 m pituinen.

  • Luotsinmäenjuovan yli Kirjurinluodosta Pormestarinluotoon kulkee kevyen liikenteen Pormestarinsilta eli Kaarisilta, joka on rakennettu vuonna 2001. Silta on puurakenteinen ja 86 m pituinen.

  • Raumanjuovan yli Karjarannasta Kirjurinluotoon kulkee Raumansilta, joka on rakennettu vuonna 1973. Silta on teräsrakenteinen ja 72 m pituinen.

  • Raumanjuovan yli Etelärannasta Kirjurinluotoon kulkee kesäisin ponttoneista koottava Taavi-silta, joka on otettu käyttöön vuonna 1994. Silta on puu/betonirakenteinen ja 137 m pituinen.

  • Polsanluodon ja Hanhiluodon välisen juovan yli kulkee kevyen liikenteen silta, joka on rakennettu vuonna 2006.

« Takaisin alkuun

Pori – Harjavalta

Pori

  • Porin (Björneborg) Etelärannassa Keski-Porin kirkon kohdalla on sijainnut Juhana III:n vuosina 1559-1563 rakennuttama kuninkaankartano. Porin kaupungin perustamiskirjeen Juhana-herttua antoi 8.3.1558.

  • Porin itäosassa on ollut myöhäiskeskiajalla useita kyliä mm. Koivisto, Lautila ja Rosnäs (Ruosniemi).

  • Porin keskustassa on ollut 1800- ja 1900-luvuilla ns. jokisatama, jolla on tarkoitettu sekä Etelärannan että Pohjoisrannan satamia. Nykyään satamatoiminnoista on jäljellä Etelärannassa käsikäyttöinen nosturi.

  • Porin Etelärannassa Kokemäenjoen rannassa on ollut rautatie vuodesta 1895 1970 –luvulle saakka.

  • Porin Etelärannassa sijaitsee Keski-Porin kirkko, joka on rakennettu vuosina 1859-1863.

  • Porin keskustan itäpuolella Kokemäenjoen etelärannalla on ollut 1800- luvulla ja 1900-luvun alussa Varvi (eli Varf), jossa on rakennettu veneitä ja laivoja.

  • Porin keskustan itäpuolella Kokemäenjoen eteläpuolella on ollut 1900-luvun alussa Juhannuslehdon (eli Johanneslund eli Lunti) puisto. Puistossa on sijainnut suosittu ravintola.

  • Porin keskustan itäpuolella Kokemäenjoen eteläpuolella sijaitsee ns. Appelqvistin suojeltu asuinrakennus, joka on rakennettu kahdessa vaiheessa vuosina 1843 ja 1853.

  • Porin kaupungin itäpuolella Kokemäenjoen eteläpuolella on ollut vielä 1800 luvulla Herraviikin lahti (eli Herranlahti), joka on myöhemmin kuivattu. Vuonna 1781 rakennettiin salmen yli silta Aittaluotoon.

  • Porin keskustan itäpuolella Kokemäenjoen eteläpuolella sijaitsee nykyään Herralahden urheilukenttä, joka on rakennettu vuonna 1935.

  • Porin keskustassa on ollut joenylityspaikka, jossa on ollut kapulalossi.

  • Porin keskustassa on ollut kesäisin vuonna 1855 käyttöön otettu Charlotta –niminen ponttonisilta, joka oli käytössä vuoteen 1926 asti. Kelluva ponttonisilta otettiin talvikaudeksi pois, kun joki alkoi jäätyä ja tuotiin takaisin 1.5. tai sitten kun jäät lähtivät. Kun silta oli poissa, eikä jäätietä ollut, joki ylitettiin veneellä eli siltapaatilla tai proomulla.

  • Porin Pohjoisrannassa Kokemäenjoen rannassa on ollut 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa siltavahtihuone, jossa kerättiin ajoneuvoilta maksu sillan ylityksestä.

  • Porin Aittaluodosta Isosantaan on Kokemäenjoen yli kulkenut 1900 –luvun alussa kapearaiteinen junalautta, jolla kuljetettiin puutavaraa joen molemmilla puolilla sijainneiden kahden sahan välillä.

  • Porin Pohjoisrannassa Kokemäenjoen rannassa sijaitsee Kain Tapperin harmaasta graniitista tehty veistos Sukkula, joka on paljastettu vuonna 1958.

  • Porin Kirjurinluodon kärjessä Kokemäenjoessa sijaitsee suihkulähde, joka on asennettu paikalleen vuonna 1968.

  • Porin Etelärannassa Kokemäenjoen rannassa sijaitsee Eila Hiltusen teräsveistos Polyfonia, joka on paljastettu vuonna 1987.

  • Porin kaupungin keskustassa Kokemäenjoen tuntumassa sijaitsee Porin raatihuone, joka on valmistunut vuonna 1841. Rakennuksen kellarikerroksessa toimii ravintola Raatihuoneenkellari.

  • Porin kaupungin keskustassa Kokemäenjoen tuntumassa sijaitsee Porin Kaupungintalo eli ns. Junneliuksen palatsi, joka on rakennettu vuosina 1884-1885.

  • Porin Etelärannassa ns. Kivi-Porissa on useita vanhoja rakennuksia, jotka on rakennettu 1800-luvun puolivälissä, vuonna 1852 tapahtuneen Porin kaupunkipalon jälkeen.

  • Porin Etelärannassa sijaitsee vanha pakka- ja vaakahuone, joka rakennettiin tullilaitoksen käyttöön vuosina 1858-1860. Rakennuksessa toimii nykyään Porin taidemuseo, jonka takaosassa on 1600-luvun alkuun ajoittuvan holvikellarin jäännökset.

  • Porin Etelärannassa sijaitsee vanha suolamakasiini, joka valmistui vuonna 1885. Rakennuksessa toimii nykyään Poriginal Galleria.

  • Porin Etelärannassa sijaitseva puinen rantamakasiini eli ”Maissimakasiini” rakennettiin tuontitavaran välivarastoksi vuonna 1896. Rakennuksessa toimii nykyään ravintola Café Jazz.

  • Porin Pohjoisrannassa Isosannan luodolla ns. Sofiagartenissa on sijainnut Porin Tulitikkutehdas vuosina 1856-1903.

  • Porin Pohjoisrannassa sijaitsee entinen Porin puuvillatehdas, joka rakennettiin vuosina 1898-1900. Rakennuksessa toimii nykyään mm. Porin yliopistokeskus, Satakuntaliitto ja Satakunnan Kansan toimitus.

  • Porin Isosannassa Kokemäenjoen pohjoispuolella sijaitsee Rosenlewin vanha valimo eli patamakasiini eli ”Mekani”, joka on rakennettu ilmeisesti vuonna 1877 sekä uusi valimo, joka valmistui vuonna 1903. Rakennuksissa on toiminut Porin konepaja, joka on perustettu vuonna 1858. Nykyään uudessa valimorakennuksessa toimii vuodesta 1988 lähtien valimo Componenta Pori Oy ja sen naapurissa leikkuupuimureita valmistava Sampo-Rosenlew Oy.

  • Porin Isosannassa Kokemäenjoen pohjoispuolella on toiminut Porin ensimmäinen höyrysaha, Isonsannan saha, joka perustettiin vuonna 1862 ja se purettiin vuonna 1922. Ns. uusi höyrysaha perustettiin vuonna 1872 ja se purettiin vuonna 1905.

  • Porin Isosannassa Kokemäenjoen pohjoispuolella sijaitsee entisen höyrysahan puinen saharakennus vuodelta 1922 sekä sahan tiilinen teräsverstas 1800-luvun lopulta.

  • Porin Pohjoisrannan Isosannasta on vielä 1900-luvun alussa alkanut Toejoki, joka on myöhemmin kokonaan täytetty.

  • Porin Pohjoisrantaan on valmistunut rautatie Porista Haapamäelle vuonna 1938. Radan käyttö on pääosin lopetettu vuonna 1985 ja nykyään on käytössä vain osuus Porista Ruosniemeen, josta on yhteys Pori-Tampere radalle.

  • Porissa Kokemäenjoen etelärannalla on Aittaluodon tehdasalue, jonka maamerkkinä näkyy punatiilinen 124 m korkea voimalaitoksen piippu, joka on valmistunut vuonna 1937.

  • Porin Aittaluodossa Kokemäenjoen eteläpuolella on toiminut 1800-luvun lopussa ja 1900-luvulla Rosenlew Oy:n Porin paperitehdas, säkki- ja pussitehdas sekä sulfiittisellutehdas. Nykyään alueella toimii Corenso United Oy Ltd, joka valmistaa rullakartonkia.

  • Porin Aittaluodossa Kokemäenjoen eteläpuolella sijaitsee Seikun Saha, jonka on perustanut Fredrik Wilhelm Rosenlew vuonna 1872. Saha on ollut aluksi höyrykäyttöinen ja sen laitteet on uusittu sähkökäyttöiseksi vuonna 1923. Myöhemminkin sahaa on uudistettu ja sen omistaa nykyään UPM-Kymmene konserni.

  • Porin Aittaluodossa Kokemäenjoen etelärannalla on ollut suuri kolmikerroksinen ns. Hennalan asuinrakennus, joka oli rakennettu 1920-luvulla ja purettu vuonna 1970. Nykyään samalla paikalla sijaitsee kolme kerrostaloa.

  • Porin Aittaluodossa Kokemäenjoen eteläpuolella on sijainnut viinatehdas eli Kuninkaallinen polttimo vuosina 1777-1787.

  • Porin Aittaluodossa Kokemäenjoen eteläpuolella on sijainnut pultaani- ja purjekangastehdas sekä purjeneulomo vuosina 1839-1855.

  • Porin Aittaluodossa Kokemäenjoen eteläpuolella sijaitsee vanha kruunun viljamakasiini, joka on rakennettu vuonna 1860-luvulla. Rakennuksessa toimii nykyään Rosenlew-museo.

  • Porin Aittaluodossa Kokemäenjoen etelärannalla on sijainnut ilmeisesti vuonna 1867 rakennettu uimalaitos, jonka käyttö on lopetettu vuonna 1923.

  • Kokemäenjoen etelärannalla Aittaluodossa on sijainnut ns. pyykkihuone 1800- luvun lopussa ja 1900-luvun alussa.

  • Porin Aittaluodossa Kokemäenjoen eteläpuolella on sijainnut Porin Hiivatehdas, joka on perustettu vuonna 1929.

  • Porin Aittaluodossa Kokemäenjoen eteläpuolella on aikaisemmin kulkenut Vähäjoki, joka on nykyään täytetty lukuun ottamatta lyhyttä osuutta joen suuosassa. Vähäjoen erottama luoto on ollut nimeltään Puolluoto.

  • Porin Aittaluodosta Koivistonluodon Tiimanniin Kokemäenjoen eteläpuolella kulkee Varvourinjuopa, joka on Seikun Sahan entinen uittoväylä. Varvourinjuovan leveys on noin 25–35 metriä ja uoman keskisyvyys on noin kaksi metriä. Varvourinjuopa suljettiin veden vapaalta virtaukselta 1980 -luvulla ja virtausta säädetään nykyään pumpuilla.

  • Porissa Kokemäenjoen eteläpuolella Varvourinjuovan etelärannalla on pieni Tupalan kaupunginosa, jonka pienten omakotitalojen muodostama tiivis yhtenäinen alue on rakentunut 1940-luvun lopussa.

  • Porissa Kokemäenjoen etelärannalla Lukkarinsillan eteläpäässä on Lukkarinsannan vedenottamo, joka on otettu käyttöön 1930-luvun puolivälissä.

  • Porin Isojoenrannassa Kokemäenjoen koillisrannalla on Sunniemen vanha nuottapaikka, josta on saatu vuonna 1914 Suomen suurin, 152-kiloinen ja 265-senttinen sampi.

  • Porissa Kokemäenjoen länsipuolella Koivistonluodossa on sijainnut vanha Koiviston kuninkaankartano, jonka alueella ns. Kraftmanin härkätallit ja navetta on rakennettu 1760-luvun puolivälissä.

  • Porissa Kokemäenjoen länsirannalla on Metallinkylän kupariteollisuusalue. Kuparituotteiden valmistus aloitettiin alueella vuosina 1940-1941.

  • Porissa Kokemäenjoen eteläpuolella Isomäessä on maauimala, joka on rakennettu vuonna 1957.

Ulvila

  • Ulvilassa Kirkkojuovan itärannalla sijaitsee Ulvilan keskiaikainen Pyhän Olavin kivikirkko, jonka rakentamien on ilmeisesti ajoittunut 1330-1340 –luvuille. Kirkon rakentamisen on määrännyt piispa Bengt noin vuonna 1332. Ulvilan kirkon vieressä sijaitsee vanha hautausmaa, joka on otettu käyttöön vuonna 1347 sekä vanha kappalaisen pappila eli Lutiska, joka on valmistunut vuonna 1801.

  • Kirkkojuovan rannassa on sijainnut muinainen Ulvilan kaupunki (Ulfsby), joka sai kaupunkioikeudet vuonna 1346.

  • Ulvilassa myöhäiskeskiaikaisia kyliä ovat olleet Ulvilan kartano eli Vanhakylä (Ulvsby gård eli Gammelgård), Haistila, Ravani (Ragvaldby), Suosmeri (Svartingsmare), Sunniemi (Sunanes), Friitala (Fridaby, Friby), Rantala (Långstrand), Saari (Holmgård), Karlsmark (Kaasmarkku), Skörböle (Kuorila) ja Harjunpää (Häränpää).

  • Ulvilassa Kokemäenjoen koillispuolella sijaitsee Liikistön rauhoitettu kalmistoalue ja kauppapaikka. Alueella on sijainnut puukirkko ja hautausmaa arviolta 1200-luvulta 1400-luvulle asti.

  • Ulvilassa Kokemäenjoen lounaisrannalla sijaitsee funkistyylinen huvila Villa Helleranta, joka on rakennettu 1930-luvun lopulla. Rakennuksessa toimii nykyään tilausravintola.

  • Ulvilan keskustassa Kokemäenjoen lounaispuolella sijaitsee Friitalan Nahkatehdas, joka on aloittanut toiminnan vuonna 1892, mutta pääosa tehdasrakennuksista on rakennettu 1930-luvulla. Rakennuksissa toimii nykyään useita yrityksiä, sekä Friitalan nahkamuseo.

  • Ulvilassa Kokemäenjoen koillisrannalla on ollut vanha nuotanvetopaikka Napan apaja.

  • Ulvilan Friitalassa Kokemäenjoen yli on kulkenut lautta vuoteen 1950 asti, jolloin Ulvilan silta rakennettiin.

  • Ulvilassa Kokemäenjoen koillispuolella Pappilanlammen alueella sijaitsee vanha pappila (Gammelgård), jonka päärakennus on valmistunut vuonna 1894. Ilmeisesti jo 1200-luvulla samalla paikalla on sijainnut papin virkatalo.

  • Ulvilassa Kokemäenjoen koillispuolella sijaitsee nykyinen hautausmaa ja siunauskappeli, joka on otettu käyttöön vuonna 1890.

  • Ulvilassa Kokemäenjoen koillisrannalla on ollut vanha rysäpaikka, jossa on kalastettu vielä 1990-luvulla.

  • Ulvilassa Kokemäenjoen koillisrannalla on sijainnut Ravanin leirialue, joka on ollut kasarmi- ja leirialue 1880-luvulta lähtien. Alueella on säilynyt miehistökasarmi, vääpelin asuintalo, ammuskellari ja varastorakennus. Rakennuksissa toimii nykyään Ulvilan Maa- ja kotitalousoppilaitos (aik. Satakunnan karjatalouskoulu).

  • Ulvilan Haistilassa on sijainnut vanha joenylityspaikka, jossa on ollut käsikapulalla vedettävä lossi tai lautta vuoteen 1937 asti, jolloin Nakkilan Arantilan vanha silta rakennettiin.

  • Ulvilassa on kulkenut keskiaikainen tie, Pohjanlahden rantatie, joka on Haistilassa haarautunut Nakkilaan ja Poriin ja edelleen Turkuun kulkeviin teihin sekä Kokemäenjoen pohjoispuolella Vaasan Korsholmaan kulkevaan tiehen.

Nakkila

  • Nakkilassa on ollut useita keskiaikaisia kyliä mm. Ruskela (Ruskila), Ruhattu (Ruhade), Lammainen, Soinila (Svensby), Arantila (Arnisby), Tattara, Leistilä, Villilä, Nakkila, Masia, Viikkala, Kirkkosaari, Myllärinkylä (Mölneby)(Myllärinmäki), Suolisto ja Anola.

  • Nakkilassa Ruskilankosken kohdalla Kokemäenjokeen laskee Karjaoja, jonka yli on rakennettu massiivinen yksiaukkoinen kivisilta vuonna 1891.

  • Nakkilassa Ruskilankosken kohdalla on kaksi vanhaa kylää, Ruskila ja Ruhade. Molempien nimien kirjoitusasu on vaihdellut ajan myötä ja Ruskilasta on käytetty ainakin 28 erilaista muunnosta ja Ruhadesta tiedetään 46 erilaista muunnosta.

  • Nakkilan Ruhaden ja Ruskilan kylien rajalla on ollut nuotanvetopaikka eli nuotta-apaja vielä 1930-luvulla.

  • Nakkilassa Kokemäenjoen yli on kuljettu veneillä, virallisia ”ylikuljettajia” oli Nakkilan Ruhadella ja Pakkalan talon kohdalla.

  • Nakkilan Ruskilankoskessa oli useita nahkiaispatoja eli tokeita vielä 1960-luvun alussa. Tokeilla ja niihin sijoitetuilla merroilla nahkiaisia on pyydetty Ruskilankoskessa jo 1600-luvulla.

  • Nakkilan Ruskilankosken yläpuolella Kokemäenjoen lounais/etelärannalla on korkea Kalimäki eli Kalomäki eli Kalmomäki, johon on perimätiedon mukaan haudattu sotapäällikkö. Mäen alaosassa on kivi, johon on uurrettu nimikirjaimet F.P.

  • Nakkilassa Kokemäenjoessa sijaitsee Anolan luoto eli Kirkkosaari. Saari on yli 1,5 km pitkä ja siellä on sijainnut kirkko tai kappeli sekä hautausmaa, jossa on nykyäänkin muutama hoidettu hauta. Alueen kalavedet ovat olleet kuninkaan tai/ja piispojen hallinnassa. Nykyään saari on Anolan kartanon omistuksessa.

  • Nakkilassa Kokemäenjoen lounaispuolella Anolan luodon eteläisen haaran rannalla Puontin talon kohdalla on vanha ylikulkupaikka Kirkkosaareen.

  • Nakkilan keskustassa Kokemäenjoen lounaispuolella sijaitsee Seuratalo Karhula, joka on rakennettu vuonna 1922. Rakennuksessa toimii nykyään Nakkilan Maataloustuottajat ry:n Juhlatalo.

  • Nakkilassa Kokemäenjoen lounaispuolella Aronojan törmällä sijaitsee vuonna 1951 perustettu Nakkilan kotiseutumuseo. Museoalueelle on siirretty useita rakennuksia, mm. Pakkalan Puustelli, joka on rakennettu sotilasvirkataloksi 1720-luvulla.

  • Nakkilan keskustassa Kokemäenjoen lounaispuolella sijaitsee Nakkilan kirkko, joka on valmistunut vuonna 1937. Rakennus on Suomen ensimmäinen funkkistyylinen kirkko.

  • Nakkilan keskustassa Kokemäenjoen lounaispuolella Nakkilan kirkon vieressä sijaitsee vanha tiilinen lainaviljamakasiini, joka on rakennettu vuonna 1859. Rakennuksessa toimii vuonna 1977 avattu juustomeijerimuseo.

  • Nakkilan Arantilassa on ollut nykyisen sillan paikalla kapea, muualta vuonna 1937 siirretty entinen rautatiesilta vuoteen 1989 saakka, jolloin nykyistä siltaa alettiin rakentaa.

  • Harjavallassa Kokemäenjoen Lammaistenlahden luoteisrannalla sijaitsee Satalinnan sairaala, jonka parantolarakennus on valmistunut vuonna 1925.

  • Nakkilassa Lammaistenlahden eteläpuolella sijaitseva Lammainen on ollut jo keskiajalla merkittävä markkinapaikka, jossa on kaupattu joesta pyydettyä lohta ja siikaa.

  • Nakkilan ja Harjavallan rajalla sijaitsevan Lammaistenlahden yläpuolella on ollut neljä koskea Lammaistenkoski, Pirilänkoski, Harjavallankoski ja Havinginkoski.

  • Harjavallassa Pirilänkoskessa on ollut useita tokeita, esim. 1700 –luvun lopussa koskessa pidettiin seitsemää toekalastamoa.

Sillat

  • Porin keskustassa Kokemäenjoen yli kulkee Porinsilta, joka on valmistunut vuonna 1926. Silta on rautarakenteinen ja 156 m pituinen. Sillassa on nostettava läppä korkeampaa vesiliikennettä varten, mutta nykyään sitä ei käytetä.

  • Porin keskustassa Kokemäenjoen yli kulkee Linnansilta, joka on rakennettu vuonna 1974. Silta on teräsbetonirakenteinen ja 255 m pituinen.

  • Porissa Kokemäenjoen yli kulkee Lämpöputken kävelysilta eli Höyryputkensilta, joka on rakennettu vuosina 1956-1957. Silta on puurakenteinen ja 180 m pituinen.

  • Porissa Kokemäenjoen yli kulkee Lukkarinsilta eli Lukkarinsannansilta, joka on rakennettu vuonna 2006. Silta on teräsrakenteinen ja 195 m pituinen.

  • Porissa Kokemäenjoen yli kulkee Porin rautatiesilta ja kevyenliikenteensilta, joka on rakennettu vuonna 1930. Silta on teräsrakenteinen ja 194 m pituinen.

  • Porissa Kokemäenjoen yli kulkee Koivistonsilta eli Tampereentiensilta, joka on rakennettu vuonna 1961. Silta on teräsbetonirakenteinen ja 114 m pituinen.

  • Ulvilassa Kirkkojuovan yli kulkee Kokemäenjoen pikkuhaaran silta, joka on rakennettu vuonna 1958. Silta on teräsbetonirakenteinen ja 54 m pituinen.

  • Ulvilassa Kirkkojuovan yli kulkee kevyen liikenteen Eeron silta, joka on rakennettu vuonna 1999. Silta on puurakenteinen ja 35 m pituinen riippusilta.

  • Ulvilassa Kirkkojuovan yli kulkee Saaren yksityissilta, joka on rakennettu vuonna 1926. Silta on puurakenteinen ja 15 m pituinen.

  • Ulvilassa Kokemäenjoen yli kulkee Friitalan silta eli Ulvilan jokisilta, joka on rakennettu vuonna 1953. Silta on teräsbetonirakenteinen ja 119 m pituinen.

  • Nakkilassa Kokemäenjoen sivuhaaran yli joen pohjoisrannalta Anolan luotoon eli Kirkkosaareen kulkee Anolan kartanosilta, joka on rakennettu vuonna 1958. Silta on puurakenteinen ja 25 m pituinen.

  • Nakkilassa Kokemäenjoen yli kulkee Arantilan silta, joka on rakennettu vuosina 1989-1990. Silta on teräsbetonirakenteinen ja 140 m pituinen.

  • Harjavallassa Kokemäenjoen yli kulkee Harjavallan patosilta, joka on valmistunut vuonna 1939. Patosilta on betonirakenteinen ja 188 m pituinen.

« Takaisin alkuun

Harjavalta – Kokemäki

Harjavalta

  • Harjavallassa on useita kyliä, jotka on asutettu jo keskiajalla, viimeistään 1200 –luvulla. Vanhoissa veroluetteloissa mainitaan Harjavalta, Näyhälä, Torvela, Merstola, Kiusala, Pitkäpäälä, Pirilä, Niuttula, Pirkkala, Suomenkylä, Vinnare (Vinnari), Vareksela, Havinki, Hauvola, Mämmimäki (Hijre) ja Hiirijärvi. Myös Torttila on peräisin jo 1300-luvulta.

  • Harjavallassa on kulkenut keskiaikainen Huovintie ja se on päättynyt Kokemäenjoen Lammaistenlahden rantaan.

  • Harjavallan keskustassa Kokemäenjoen lounaisrannalla on Harjavallan vanha kirkko ja se on rakennettu vuonna 1870. Samalla paikalla kirkko on ollut ainakin vuodesta 1750.

  • Harjavallan sillan kohdalla on ollut Kokemäenjoen ylityspaikka, johon oli vuosittain rakennettu riukusilta eli ns. kirkkoportaat vuosina 1875-1885.

  • Harjavallan sillan kohdalla on ollut lautta Kokemäenjoen yli vuosina 1885-1912.

  • Harjavallan sillan kohdalle rakennettiin puurakenteinen riippusilta Kokemäenjoen yli vuonna 1912 ja se vaurioitui Suomen sisällissodassa vuonna 1918, mutta se korjattiin ja oli käytössä vuoteen 1938 asti.

  • Harjavallan sillan kohdalle rakennettiin metallirakenteinen riippusilta Kokemäenjoen yli vuosina 1937-1939 ja se oli käytössä nykyisen sillan rakentamiseen asti 1980 luvulla.

  • Harjavallan keskustassa Kokemäenjoen lounaisrannalla sijaitsee kuparisulatto, joka on perustettu vuonna 1944. Uusi 140 m korkea pääpiippu on rakennettu vuonna 1994.

  • Harjavallassa Kokemäenjoen Kilukanlahden etelänpuoleisella rantatöyräällä sijaitsee Emil Cedercreutzin museo- ja kulttuurikeskus, jonka ensimmäinen osa, taiteilijakoti Harjula on rakennettu vuonna 1914.

Kokemäki

  • Kokemäen Vuolteessa Kokemäenjoen pohjoisrannalla sijaitsee Käräjämäki, jossa on ollut myös kivikautinen asuinpaikka, josta löydetyt esineet osoittavat, että paikalla on asuttu myöhäiskivikaudella noin 4000-4500 vuotta sitten. Alueella on ollut myös rautakautinen käräjäpaikka ja kalmisto, josta löydetty esineistö ajoittuu vuosiin 400-575.

  • Kokemäen Ylistaron kylän kohdalla on ollut muinainen Teljan (Teljä) kauppapaikka, joka on tunnettu jo 1100-luvulla.

  • Kokemäen Ylistarossa Kokemäenjoen etelärannalla sijaitsee Pyhän Henrikin saarnahuone, luhtiaitta, jossa piispan kerrotaan yöpyneen tammikuussa vuonna 1156. Hirsisen aitan suojaksi on vuonna 1857 rakennettu tiilinen muistokappeli.

  • Kokemäen länsiosassa on ollut keskiajalla useita kyliä mm. Kokemäenkartano (Kumogård), Tulkkila, Krootila (saksankielen Grothusen), Sonnila (aikaisemmin Martoila), Vuoltee (Voltis), Ylistaro, Kuoppala, Peipohja, Järilä, Meinikkälä, Äimälä, Kareksela, Askola, Ruikkala, Teikari (Teikarla), Krannila, Talonen, Hyrkölä, Kaurula, Pumpula, Keipilä, Kuurola, Öykkäri, Lempoinen (Lempainen), Viikari, Penttilä, Koskenkylä, Köömilä, Laikko, Pelkola, Kakkulainen ja Hampula.

  • Kokemäellä on keskiajalla kulkenut useita teitä. Tärkein oli suuri postitie joen eteläpuolella kohti Huittisia ja Hämeenlinnaa. Köyliön suunnalta kulki Kokemäen kartanon kohdalle Koomantie.

  • Kokemäen länsipuolella Kokemäenjoessa on Linnaluoto, jossa on ollut keskiajalla puinen 1200-luvun puolivälissä rakennettu linnavarustus. Linna on purettu vuonna 1367, mutta siitä säilyi tornimainen osa, jota käytettiin kauan vankityrmänä eli Kistuna.

  • Kokemäen länsipuolella Kokemäenjoen lounaisrannassa sijaitsee Kokemäenkartano, jonka nykyinen päärakennus on rakennettu 1880-luvulla. Paikalla on sijainnut kruunun läänin ja maakunnan keskiaikainen hallinnollinen keskus 1400-luvulta lähtien.

  • Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen pohjoisrannalla sijaitsee vanha kappelina toiminut kivisakasti eli sakaristorakennus ja ikivanha hautausmaa. Kivisakastin rakentamisajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta paikalla on ollut puinen Pyhän Marian kirkko, josta ensimmäinen maininta on vuodelta 1374. Ilmeisesti paikalla on ollut kirkko myös 1200-luvulla.

  • Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen pohjoispuolella sijaitsee kirkkoherran Pappila, jossa se on ilmeisesti sijainnut yhtä kauan kuin kirkkokin, viimeistään 1200-luvulta lähtien. Nykyinen Pappilan päärakennus on rakennettu vuonna 1918 tulipalossa tuhotutuneen rakennuksen paikalle.

  • Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen eteläpuolella sijaitsee Kokemäen kirkko (eli Kustaa III:n kirkko), joka on valmistunut vuonna 1786. Vuonna 1886 kirkko on laajennettu ristikirkoksi ja kirkon pohjoispuolella on harmaakivinen paarihuone 1880-luvulta.

  • Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen eteläpuolella sijaitsee vanha kivirakenteinen pitäjänmakasiini, joka on rakennettu vuonna 1838. Nykyään rakennuksessa toimii maatalousmuseo.

  • Kokemäellä Kokemäenjoen ylitystä varten hirsistä rakennettu lautta oli pitkään käytössä Kierikan (Penttilän)niemen ja Ylistaron välillä.

  • Harjavallan - Kokemäen välillä on ollut ennen voimalaitosten rakentamista useita (noin 20) kalapatoja eli tokeita. Saaliiksi on saatu erityisesti siikaa, mutta myös lohta, taimenta ja nahkiaista on pyydetty alueen tokeilla.

  • Kokemäellä ns. kirkkoportaat rakennettiin vuosittain Kokemäenjoen yli vuodesta 1858 lähtien. Niiden rakenne oli samanlainen kuin lohipadoilla ja kalatokeilla. Vuodesta 1860 lähtien kirkkoportaat rakennettiin niin leveiksi, että ne sallivat yksisuuntaisen hevosliikenteenkin.

  • Kokemäenjoen yli on kulkenut Kokemäen Tulkkilassa ensimmäinen silta, puurakenteinen amerikkalaistyylinen ristikkosilta, joka saatiin valmiiksi syksyllä 1893. Se poltettiin 17.4.1918, jolloin jäljelle jäivät vain maatuet ja virtapilarit.

  • Kokemäen länsipuolella Kokemäenjoen lounaispuolella Pyhänkorvassa on sijainnut oluttehdas vuosina 1875-1908.

  • Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen pohjoisrannalla sijaitsee koskenraivaajapatsas, joka on pystytetty joen partaalle vuonna 1974.

  • Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen eteläpuolella sijaitsee vanha Kokemäen Osuusmeijerin rakennus, joka on rakennettu vuonna 1909. Meijeritoiminta rakennuksessa loppui vuonna 1975.

  • o Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen eteläpuolella sijaitsee vanha Kokemäen yhteiskoulun rakennus, joka on perustettu vuonna 1907. Rakennuksessa on nykyään kaupunginvaltuuston istuntosali.

  • Kokemäen Koulukeskuksessa Kokemäenjoen eteläpuolella sijaitsee Emil Nestor Setälän muistomerkki, joka on pystytetty vuonna 1998.

  • Kokemäen Nuijan mäellä Kokemäenjoen eteläpuolella sijaitsee vanha päämuuntamon kivirakennus, joka on rakennettu vuonna 1922. Nykyään rakennuksessa toimii sähkömuseo.

  • Kokemäen Nuijan mäellä Kokemäenjoen eteläpuolella sijaitsee Kokemäen seuratalo, joka on rakennettu vuonna 1931. Ensimmäinen, samalla paikalla sijainnut seuratalo tuhoutui tulipalossa vuonna 1918.

  • Kokemäellä Kokemäenjoen länsipuolella sijaitsee Kokemäen ulkomuseo, jonne on siirretty useita vahoja rakennuksia. Yli-Pälpälän päärakennus on rakennettu 1790-luvulla ja siirretty Pälpälän kylästä ulkomuseolle vuonna 1962.

  • Kokemäellä Kokemäenjoen länsipuolella sijaitsee Kokemäen maatalousoppilaitos, joka on perustettu vuonna 1908. Päärakennus on rakennettu vuonna 1925 ja oppilasasuntola vuonna 1931.

  • Kokemäen Kolsissa Kokemäenjoen Kolsinkosken ohi kaivetun kanavan alapäässä on sijainnut sahalaitos vuosina 1856-1912.

Sillat

  • Harjavallan keskustassa Kokemäenjoen yli kulkee Harjavallan silta, joka on rakennettu 1983. Silta on betonirakenteinen ja 172 m pituinen.

  • Kokemäenjoen ylittää Kokemäen keskustan länsipuolella kaksiosainen Vuolteen silta, joka on rakennettu vuosina 1959-1960. Silta on teräsbetonirakenteinen ja sen I osa on 43 m pitkä ja II osa 90 m pituinen.

  • Kokemäenjoen ylittää Kokemäellä Tulkkilan silta, joka on rakennettu vuonna 1919. Punavangit rakensivat sillan vanhan sillan kivisille siltapilareille 106 päivässä ja se oli käyttökunnossa lokakuussa 1919. Silta on rautabetonirakenteinen ja 91 m pituinen. Museosillaksi se julistettiin vuonna 1982.

  • Kokemäenjoen ylittää Kokemäellä Kolsin patosilta, joka on rakennettu vuonna 1946. Patosilta on betonirakenteinen ja 180 m pituinen.

« Takaisin alkuun

Kokemäki – Äetsä

Kokemäki

  • Kokemäenjoessa Kokemäen Harolassa on Linnaluoto, jossa on rautakautisen muinaislinnan paikka.

  • Kokemäen itäosassa on ollut keskiajalla useita kyliä mm. Pukkala, Kyttälä, Vitikkalanluoto (Vitikkala), Kukola, Vallila, Harola, Hintikkala, Ryytsälä, Mattila, Säpilä, Huivoo, Kaarenoja, Metanpää, Kiettare, Rudanko, Hassala ja Paistila. Huittisten pohjoisosassa keskiaikaisia kyliä on ollut mm. Karhiniemi, Aarikkala, Villilä, Honkola, Saappala, Pehula, Äetsä, Kanala, Peevola, Ojanperä, Potila, Hellilä, Kiviniemi, Raskala ja Sorvola. (HUOM. Kts. myös sivujoet Loimijoki, Sammunjoki ja Kauvatsanjoki)

  • Kokemäenjoen Kyttälänhaaran pohjoispuolella Kokemäen Kyttälässä on vanha saha.

  • Kokemäenjoen Kiettareenhaaran eteläpuolella Kokemäen Ronkassa on vuosina 1803 – 1808 kaivettu Kraviojan kanavauoma Ronkan kylästä Kokemäen Ylistaron kylään. Kanavalla haluttiin oikaista vaikeasti liikennöitävä, koskinen jokiuoma ja ehkäistä myös tulvia. Suomen sota kuitenkin keskeytti rakentamisen vuonna 1808.

Huittinen

  • Kokemäenjoen itärannalla Huittisissa on 36 metriä joenpinnan yläpuolelle nouseva Ripovuori, joka oli muinoin pronssikaudella tärkeä kulttipaikka.

  • Kokemäenjoen pohjoisrannalla Karhiniemessä on perimätiedon mukaan sijainnut Huittisten ensimmäinen kirkko 1200 -luvulla. Kirkon paikalla on nykyään muistokivi ja -laatta.

  • Kokemäenjoen pohjoisrannalla Karhiniemessä on Hiidenkallion nimisellä vuorella lähde, joka on ollut pakanallinen pyhä lähde.

Sastamala

  • Kokemäenjoen kaakkoispuolella Sastamalan Kiviniemessä sijaitsee Keikyän Kotiseutumuseo Uotilan vanhalla maatilalla, jonka päärakennus on rakennettu 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Tätä vanhempi on kellari- eli ylistupa, jonka yläkerrassa on istuttu käräjiä.

  • Kokemäenjoen kaakkoispuolella Sastamalan Äetsässä sijaitsee Keikyän puukirkko, joka on rakennettu vuonna 1912.

  • Sastamalan Äetsässä Kokemäenjoen länsirannalla sijaitsee Keikyän entinen Osuusmeijeri, joka on rakennettu vuonna 1915. Lisätiloja on rakennettu useassa vaiheessa vuosina 1923, 1928 ja 1938. Meijeritoiminta on lopetettu vuonna 1969. Nykyään rakennus on yksityisomistuksessa ja siinä toimii Ateljee Anneli Keinonen.

  • Kokemäenjoessa Sastamalassa sijaitsee Äetsän voimalaitos, joka on valmistunut vuonna 1921. Uusi koneasema on rakennettu vuonna 1993.

Sillat

  • Kokemäenjoen Kuljunhaaran yli Kokemäellä kulkee Kuljunhaaran silta, joka on rakennettu vuonna 1959. Silta on teräsbetonirakenteinen ja 42 m pituinen.

  • Kokemäenjoen Kuljunhaaran yli Kokemäellä kulkee Levonsaaren silta, joka on rakennettu vuonna 1958. Silta on teräsbetonirakenteinen ja 40 m pituinen.

  • Kokemäenjoen yli Kokemäellä kulkee Säpilän riippusilta, joka on rakennettu vuosina 1949-1950. Silta on puurakenteinen kevyen liikenteen silta ja 125 m pitkä.

  • Kokemäenjoen Vuorionhaaran yli Kokemäellä kulkee Vuorionsaaren silta, joka on rakennettu vuonna 2001. Silta on teräsrakenteinen ja 32 m pituinen.

  • Kokemäenjoen Köysikoskenhaaran yli Kokemäellä kulkee Köysikosken rautatiesilta, joka on rakennettu vuonna 1938. Silta on teräsrakenteinen ja 42 m pituinen.

  • Kokemäenjoen Putajanhaaran yli Kokemäellä kulkee Putajanjoen rautatiesilta, joka on rakennettu vuonna 1967. Silta on teräsrakenteinen ja 24 m pituinen.

  • Kokemäenjoen Putajanhaaran yli Kokemäellä kulkee Pahakosken rautatiesilta, joka on rakennettu vuonna 1919. Silta on teräsrakenteinen ja ?? m pituinen.

  • Kokemäenjoen Ruoppajoen yli Kokemäellä kulkee Vitikkalansaaren silta, joka on rakennettu vuonna 2001. Silta on teräsrakenteinen ja 75 m pituinen.

  • Kokemäenjoen Sahanhaaran yli Kokemäellä kulkee Vihatussaaren silta, joka on rakennettu vuonna 1959. Silta on teräsbetonirakenteinen ja 50 m pituinen.

  • Kokemäenjoen Sahanhaaran yli Kokemäellä kulkee Kyttälän sahan riippusilta, joka on rakennettu vuonna 1956. Silta on puurakenteinen kevyen liikenteen silta ja 42 m pituinen.

  • Kokemäenjoen Sahanhaaran yli Kokemäellä kulkee Kyttälän sahan silta, joka on rakennettu vuonna 1956. Silta on puurakenteinen ja 54 m pituinen.

  • Kokemäenjoen Kiettareenhaaran yli Kokemäellä kulkee Kiettareen silta, joka on rakennettu vuonna 1958. Silta on teräsbetonirakenteinen ja 86 m pituinen.

  • Kokemäenjoen sivuhaaran yli Huittisissa kulkee Leppisaaren silta, joka on rakennettu vuonna 1985. Silta on teräsbetonirakenteinen ja 30 m pituinen.

  • Kokemäenjoen sivuhaaran yli Huittisissa kulkee Naarassaaren silta, joka on rakennettu vuonna 1989. Silta on puurakenteinen ja 56 m pituinen.

  • Kokemäenjoen yli Huittisissa kulkee Karhiniemen silta, joka on rakennettu vuonna 1987. Silta on teräsbetonirakenteinen ja 215 m pituinen.

  • Kokemäenjoen yli Äetsässä kulkee Keikyän silta, joka on rakennettu vuonna 1980. Silta on betonirakenteinen ja 161 m pituinen.

  • Kokemäenjoen yli Äetsässä kulkee Äetsän patosilta, joka on rakennettu vuonna 1921. Patosilta on teräs/betonirakenteinen ja 150 m pituinen.

« Takaisin alkuun

Äetsä – Vammala

  • Sastamalan länsiosassa on ollut keskiajalla useita kyliä mm. Ojansuu, Tapiola, Koivula, Näntölä, Tyrvää, Soinila, Kulmuntila, Jaamala, Hoipala (Oskurala), Mielaanniemi, Ulvi, Teukkala, Kilpijoki, Talala, Raukko, Tormila, Meskala, Kiikka, Kiikanoja, Kinnarla, Nevo, Antila (Vakkala), Kikkelä, Ruotsila, Kiikoinen, Haapaniemi, Kiimajärvi, Leikkuu, Unkela, Ritala (Riddarila, Viljakkala), Kaukola, Vinkkilä, Liuhala, Nuupala, Kahimala, Rautajärvi (Pohjala), ja Vehmaa.

  • Sastamalan Pehulassa Kokemäenjoen koillispuolella sijaitsee Äetsän rautatieasema, joka on rakennettu 1890-luvulla.

  • Sastamalan Äetsässä Kokemäenjoen pohjoispuolella Pehulassa on toiminut villakehruutehdas ja konepaja, jotka aloittivat toimintansa vuonna 1898.

  • Sastamalan Äetsässä Kokemäenjoen pohjoispuolella Pehulassa on toiminut trikootehdas, värjäämö, nauhatehdas ja puuvillakangasosasto, jotka aloittivat toimintansa vuosina 1905-1914.

  • Sastamalan Äetsässä Kokemäenjoen pohjoispuolella Pehulassa sijaitsee Finnish Chemicals Oy:n tuotantolaitokset, joka on perustettu vuonna 1937.

  • Sastamalan Äetsässä Kokemäenjoen pohjoispuolella Pehulassa on toiminut voimalaitos, joka perustettiin vuonna 1909.

  • Sastamalan Äetsässä Kokemäenjoen pohjoisrannalla Pehulassa sijaitsee Perinnepatsas, joka on paljastettu vuonna 1987.

  • Sastamalan Kiikassa Kokemäenjoen luoteispuolella sijaitsee hautausmaa, jonka laajennuksen yhteydessä 1890 on löytynyt merovinkiaikainen (600-800 jkr) aarrekätkö.

  • Sastamalan Kiikassa Kokemäenjoen luoteispuolella sijaitsee Kiikan puukirkko, joka on rakennettu vuosina 1806-1807. Samalla paikalla on sijainnut kaksi kirkkoa ennen nykyistä kirkkorakennusta.

  • Sastamalan Kiikassa Kokemäenjoen luoteispuolella kirkkomaan vieressä sijaitsee lainamakasiini, joka on rakennettu vuonna 1858.

  • Sastamalan Kiikassa Kokemäenjoen luoteispuolella sijaitsee Kiikan rautatieasema, joka on rakennettu 1890-luvulla.

  • Sastamalan Kiikassa Kokemäenjoen luoteispuolella sijaitsee entinen Kiikan osuusmeijeri, joka on perustettu vuonna 1903.

  • Sastamalan Kiikassa Kokemäenjoen luoteispuolella sijaitsee Kiikan kansakoulu, joka on rakennettu vuonna 1876.

  • Sastamalan Kulmuntilassa Kokemäejoen kaakkoispuolella sijaitsee runoilija Kaarlo Sarkian kotimökki, jossa toimii nykyään Sarkia-museo.

  • Sastamalan Kinnalassa Kokemäejoen luoteispuolella sijaitsee Suojeluskunnan esikuntamuseo Koukun talon puorirakennuksessa.

Sillat

  • Sastamalan Äetsässä Kokemäenjoen yli kulkee Keikyän riippusilta, joka on rakennettu vuosina 1948. Silta on puurakenteinen kevyen liikenteen silta ja 228 m pitkä.

  • Sastamalan Kiikassa Kokemäenjoen yli kulkee Mielaanniemen silta, joka on rakennettu vuonna 1953. Silta on teräsbetonirakenteinen ja 72 m pitkä.

  • Sastamalan Tyrväässä Kokemäenjoen yli kulkee Hartolankosken patosilta, joka on rakennettu vuonna 1950. Silta on betonirakenteinen ja 81 m pitkä.

« Takaisin alkuun


  • Hydrologia

    Tutustu tarkemmin joen säännöstelyyn.

    Lue lisää

  • Videot

    Katso videoita Kokemäenjoen rannoilta.

    Lue lisää